Kategoria: Yleinen

Viime aikoina on uutisoitu aurinkopaneelien tulevasta hintaromahduksesta.

Uutisointi lähti liikkeelle Kiinan ja Euroopan välisen polkumyyntitullin poistumisesta. EU-komissio määräsi polkumyyntitullit vuonna 2013, kun ilmeni että Kiinasta myytiin Eurooppaan paneelia halvemmalla mitä Eurooppalaisten valmistajien omatuotantohinta oli. Polkumyyntitullilla  pyrittiin suojelemaan Eurooppalaista paneelivalmistusta.

Kiina pystyi valmistamaan edullista paneelia, koska valtion tuet paneelivalmistajille olivat hyvinkin avokätisiä, vastaavaan tukijärjestelmään ei Euroopassa haluttu siirtyä ja hyvä niin. Aurinkosähköjärjestelmien kokonaistoimitusten hinta on laskenut vuosien saatossa esim. vuonna 2006  hinta oli Saksassa noin 4,6€/W ja 2016 1,3€/W.

Saksassa hintoihin ei siis ole tullut merkittäviä muutoksia vuoden 2012 jälkeen, joten ei myöskään Suomessa missä hinnat ovat hyvin lähelle samat.  

 

Pysäyttikö 2013 määrätyt polkumyyntitullit sitten paneelituonnin Kiinasta?

Kyllä ja ei. Kiinasta sai jatkossakin tuoda paneelia ilman polkumyyntitullia jos sen minimihinta oli 0,46 eurosenttiä per watti. Polkumyyntitulli kyllä esti sen, että paneelia ei käytännössä enään tuotu Eurooppaan suoraan Kiinasta, mutta muualta Aasiasta kyllä.  Kiinalaiset paneelivalmistajat perustivat nopealla tahdilla valmistusyksiköitä Taiwaniin, Vietnamiin, Thaimaaseen ja Malesiaan. Näitä maita polkumyyntitullit eivät koskeneet.

 

Tällä hetkellä Kiinasta ja Aasiasta saa laadukasta, ja ei niin laadukasta paneelia. Hinnalla on merkitystä, niin kuin sillä on merkitystä muidenkin tuotteiden kanssa. Yleisesti on tiedossa, että  Kiinalainen halpatavara ei ole todennäköisimmin laadukas, kun taas hieman kalliimpi Kiinalainen tavara taas on. Sama koskee Aurinkopaneeleita. Se, että polkumyyntitulli poistui, oli jo markkinoilla etukäteen tiedossa, ja sen hintavaikutus paneeleihin jäänee pieneksi. Paneeleiden hintoihin vaikuttaa ensisijaisesti raaka-aineiden hinta, kysyntä/tarjonta, ja massavalmistusmenetelmien kehittyminen. Fraunhofer -tutkimuslaitos arvioi aurinkopaneelien hinnan laskevan noin 4-6% vuodessa, ja tämä on hyvin lähellä sitä, mitä on tapahtunut hinnoille viimeisen viiden vuoden aikana. Aurinkosähköjärjestelmien kokonaistoimituksessa paneeleiden hinta on noin 30-40%.

Eli vaikka  paneelit saisi ilmaiseksi niin vaikutus kokonaishintoihin olisi noin -30%. Mitään suurta hintaromahdusta ei ole odotettavissa jatkossakaan. Eikä hintaromahdukselle ole tarvettakaan, paneelit ovat jo riittävän edullisia.

Miten aurinkopaneeli toimii? Onko meillä nyt menossa se energiajärjestelmän murros, joka vie meidän vihdoin kestävään, uusiutuvaan ja kohtuuhintaiseen energiantuotantoon? Energiajärjestelmälle on ollut perinteisesti ominaista hyvin hitaat muutokset, mutta nyt johtuen aurinkopaneelien nopeasta hintojen laskusta, tapahtuu paljon ja nopeasti. Myös Suomessa, kapasiteetti yli kaksinkertaistuu vuodessa ja alalle on tullut parissa vuodessa sata uutta yritystä.

Kaiken takana on valosähköinen ilmiö, aurinkokenno ja aurinkopaneeli. Auringosta saapuu maapallolle 10000 kertaa enemmän energiaa, kuin mitä koko ihmiskunta tarvitsee. Kaikki uusiutuvat energiamuodot perustuvat aurinkoon – paitsi kaksi, mitkä? Valosähköisessä ilmiössä auringon energia saa aurinkokennon puolijohteen elektronit irtautumaan atomiytimen vetovoimasta, luoden elektroni-aukko -pareja, sitä kautta jännite ja sähkövirta. Normaalisti pii, josta aurinkokenno pääosin koostuu, on eriste. Sen johtavuusominaisuuksia muokataan lisäämällä esimerkiksi fosforia tai alumiinia.

Kiinteistöpaneeli
Tyypillinen kiinteistöpaneeli on kooltaan noin 1 x 1,6 metriä ja koostuu sopivasti sarjaan (ja joskus myös rinnan) kytketyistä aurinkokennoista. Yhden aurinkokennon jännite on puolen voltin paikkeilla ja tyypillisessa kiinteistökäyttöön tarkoitetussa aurinkopaneelissa ns. avoimen piirin jännite(eli kuormittamaton jännite, reilulla auringonpaisteella) on noin 35 volttia. Nimellistehon aluella, eli jännitteen ja virran suhde jossa teho on suurin, on jännite hieman pienempi. Aurinkopaneelityyppejä on useita, mutta juuri kiinteistöpaneeli on se jota rajusti asennetaan. Tekninen käyttöikä on pitkä, käyttöönotto helppoa, logistiikka kunnossa ja mikä tärkeintä, aurinkosähkön tuotantohinta eli karkeasti hinta per watti on kiinteistöpaneelissa erittäin kohtuullinen.

Ominaiskäyrä
Toisin kuin vastus, on aurinkokenno vahvasti epälineaarinen. Kun auringon säteilyintentensiteetti muuttuu, pysyy kennon tai kennoston antama jännite aikalailla vakiona, mutta virta muuttuu. Oheisessa kuvassa on esimerkkinä Naps Pallas 200W -aurinkopaneelin ominaiskäyrästö eri säteilyintensiteeteillä. Lisäksi lämpötila vaikuttaa käyrään: kylmän paneelin jännite on suurempi, eli kylmä, mutta aurinkoinen päivä on erinomainen aurinkosähkön tuotantoon.

Hyötysuhde
Aurinkopaneelien hyötysuhteella ei ole niin suuri merkitys kuin mitä voisi ajatella. Tuotantohinnalla on merkitystä, eli minkä hintaista sähköä asennettu voimala tuottaa. Tällä hetkellä massoittain katoilla asennettavien aurinkopaneelien hyötysuhde on 20 prosentin paikkeilla, eli hyvin kaukana parhaista laboratorio-olosuhteissa saavutettavien paneelien hyötysuhteesta(noin 50%). Parinkymmenen prosentin hyötysuhteen paneeli tuottaakin paljon edullisempaa sähköä kuin viimeisimmän kehityksen paneeli.

PS. vuorovesivoima ja geoterminen energia ovat myös uusiutuvaa, mutta ne eivät perustu aurinkoon.

Janne Käpylehto
Tietokirjailija,
Kehitysjohtaja, Solarvoima OY

Miten aurinkopaneeli toimii

Solarvoiman Mahti puolittaa aurinkovoimalan takaisinmaksuajan rivi- ja kerrostalossa

Sähköliittymän perusmaksut ovat merkittävä osuus energiakustannuksista ja rivi- ja kerrostalon sähköjärjestelmän perinteinen rakenne ei mahdollista taloudellisesti parasta tapaa aurinkosähkön hyödyntämiselle. Toteutimme elokuussa 2017 Suomen ensimmäisen takamittaroinnin aurinkovoimalainvestoinnin yhteydessä teolliseen kiinteistöön Espoossa. Nyt toteutimme uuden Mahti-konseptin mukaisen ratkaisun rivitaloon Nummelassa.

Mahti antaa rivi- tai kerrostalolle keinot ottaa aktiivinen rooli sähkön tuotannossa ja jakelussa. Mahti poistaa suurimman osan sähköliittymän perusmaksuista, puolittaa kokonaisinvestoinnin takaisinmaksuajan jopa alle viiteen vuoteen ja useimmissa kohteissa myös laskee merkittävästi sähkön siirtomaksuja. Katolla tuotettava aurinkosähkö hyödynnetään huomattavasti tehokkaammin itse, jolloin sen kannattavuus paranee rajusti.

Muuttamatta asumisolosuhteita tai sähkön käyttöä pystymme sähkön hankintaa järkeistämällä ja omatuotantoa hyödyntäen karsimaan rivi- ja kerrostaloissa energialaskua. Mahti tekee aurinkosähköstä ja sähkön hankinnasta viisasta.

Janne Käpylehto
Harry Berg

Solarvoima Oy

Aihe josta keskustelen päivittäin ja joka tuntuu olevan monella mielessä, on aurinkopaneelien teknologinen kehitys sekä hintojen lasku. Käsittelen nyt aurinkopaneelien teknologista kehitystä hyötysuhteiden kautta ja kahden viikon päästä hintojen kehitystä.

En missään nimessä halua esittää kantaa, etteivätkö aurinkoenergia ja koko energiantuotantoala kehittyisivät – tai näin ainakin toivon sillä tulevaisuuden haasteet ovat jo täällä. Itse aurinkopaneelien osalta kehitys on vain jo suurilta osin tapahtunut.

Kuva 1. Aurinkopaneelien hyötysuhteen kehitys laboratorio-olosuhteissa 1993-2017 (Fraunhofer 2018).

Fraunhofer-instituutti on saksalainen tutkimusyhteisö, yli 60:llä tutkimuslaitoksella Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Heidän mukaansa vuonna 2016 maapallollamme valmistettiin 82,6GWp verran aurinkopaneeleita (välikommenttina suomessa asennettiin samana vuonna tästä 0,010GWp). Näistä 94 prosenttia oli ns. Mono tai Multi Crystalline Silicon -paneeleita. Samoja, joita Suomeen asennetuista aurinkovoimaloista suurin osa oli.

Fraunhofer-instituutin raportin mukaan laboratorio-olosuhteissa kahden paneelityypin suosituimmat hyötysuhteet olivat kasvaneet 24 vuodessa (1993-2017) 5 prosenttiyksikköä. Keskiarvollisesti tämä olisi noin 0,21 prosenttiyksikköä vuodessa.

Ja myönnän, olen hieman oikonut käyttämässäni materiaalissa. Kyse on laboratorio-olosuhteissa tehdyistä hyötysuhde ennätyksistä – ei oikean maailman asennetuista paneeleista. Harppaus laboratoriosta asennusmiestemme käsiin ja asiakkaan katolle on pitkä ja kaupallistaminen vie helposti vuosikymmeniä.

Täten uskallan väittää, että aurinkopaneelien hyötysuhteiden kehitys ei ole tekijä jota kannattaa odottaa. Hintojen lasku sen sijaan voi olla tekijä, mutta siitä jutellaan kahden viikon päästä.

Lähde: https://www.ise.fraunhofer.de/en/publications/studies/photovoltaics-report.html

– Harry

Solarvoima toteutti yhdessä Lohjan kaupungin kanssa Jääkarusellifestivaalin, joka osoittautui valtavaksi menestykseksi. Festarilla kävi noin 20000 vierasta! Kahdessa jääkarusellissa oli pyöritystä varten asennettuna aurinkovoimala.

Olen toteuttanut vuoden aikana kolmisenkymmentä jääkarusellia, eli olen sahannut keksimälläni koneella luonnonjäästä irti valtavan kokoisia sylinterimäisiä kappaleita ja laittanut ne pyörimään, useimmiten aurinkosähköllä ja sähköperämoottorilla. Ohessa editoimani video, jossa mm. Solarvoiman asentajan pyörittävät Lohjan kaupunginjohtajaa 🙂

Vielä tämän kuun aikana teemme Cafe Caruselin viereen Kaivopuistoon jääkarusellin 17.3-18.3. sekä ison valoteoksen & maailman ensimmäisen pyörivän jääkiekko-ottelun keskelle Helsinkiä, Töölönlahdelle.

Janne Käpylehto,
keksijä, tietokirjailija,
kehitysjohtaja, Solarvoima OY

Helmikuun alussa Solarvoimassa tapahtuu jälleen, muutimme uusiin tiloihin entisten käytyä pieneksi ja yritysmyyntimme vahvistuu jälleen. Harry Berg, joka on aiemmin tuttu aurinkoenergian rahoituksen ja Suomen ensimmäisen aurinkoenergiarahaston perustajajäsenenä, on liittynyt Solarvoiman aurinkoenergian yritysmyyntiin. Seuraavaksi Harryn kuulumisia ensimmäisen kahden viikon jälkeen.

Aloitetaan legendaarisesti, miltäs nyt tuntuu:
Kiitos kysymästä, erittäin hyvältä! On kiva päästä takaisin aurinkoenergian pariin ja suoraan pääkallopaikalle. Tässä ehdinkin hetken jo tottua elämään uutena isänä ja touhua vauvan kanssa, joten kivaa vaihtelua taas päästä työn pariin.

Kerrotko hieman taustastasi ja miten päädyit Solarvoimaan:
Lyhyesti tiivistettynä, viimeiset 2,5 vuotta touhusin ystävieni kanssa perustamassa Nordic Shine Oy:ssä aurinkoenergian ja eri rahoitusmallien parissa. Tämän ajan vietin pääasiassa vakuuttaen eri kiinteistönomistajia aurinkoenergian hyödyistä, ja oli huikeata huomata mikä ero on tapahtunut yleisessä ilmapiirissä ja kiinnostuksessa aiheeseen sitten vuodesta 2015.

Solarvoima oli itselleni mielenkiintoinen seuraava haaste, sillä olin tottunut toimimaan enemmän rahoitusmallien parissa. Solarvoimassa taas on toimittu jo neljä vuotta ja pystytty muodostamaan itsenäisesti toimiva ja vakuuttava aurinkovoimaloiden asennusyritys. On aivan mahtavaa nähdä käytännössä, kuinka paljon aurinkovoimaloita asennetaan joka viikko ja kuulla asennusmiehiltä kokemuksia itse asennuksista. Tämä ja itse perustajajäsenet eli Lauri, Aapo ja Janne saivat minut vakuuttuneeksi taas omalla huikealla osaamisellaan.

Kuulin että lupauduit mukaan aurinkovoimala asennukselle, pitääkö tämä paikkansa:
Ehdottomasti! Heti ensimmäisenä päivänä etsin asennustiimin johdon käsiini ja pyysin, että pääsisinkö heidän mukaansa. He olivatkin innokkaina ottamassa minua mukaan, ymmärrettävästi kun saivat nakkikoneen asennukselle. Ajankohta on sovittu ensi viikolle. Mutta tätä olen odottanut, pääsen mukaan asentamaan aurinkovoimalan Suomeen!

Loistavaa, niitähän tässä piisaa. Mitä sillä välin aiot tehdä:
Tässä on jo hyvin päästy vauhtiin, eli kohti konkretiaa. On mahtavaa, kun on vapaat kädet auttaa asiakasta kaikilla eri malleilla, jotta saamme heillekin oman aurinkovoimalansa. Eihän tässä voi olla kuin innoissaan!

Toivotamme Harryn mukaan Solarvoimaan ja mukavia asennushetkiä!

’Vihdoin tästäkin talosta tulee ekologista sähköä’, totesi Ville Haapasalo kun aurinkovoimala kytkettiin toimintaan. Katso ohesta video, jossa Solarvoiman kehitysjohtaja Janne Käpylehto käy Villen kanssa läpi voimalan käyttöä. Voimala on asennettu loivalle pulpettikatolle ja paneelina on uusinta teknologiaa edustava NAPS Saana 300W, jonka avulla saadaan samalta pinta-alalta vielä hieman enemmän tuotantoa. Voimala on huoltovapaa – ’paneelit möllöttävät katolla ja tuottavat sähköä’, kuten Janne Käpylehto totesi.

Meillä ihmisillä on erilaisia tarpeita. On ne ihan perustarpeet, jotka länsimaisessa yhteiskunnassa ovat melkolailla itsestäänselvyyksiä kuten ruokaa saa kaupasta, katto on pään päällä, vesi tulee hanasta ja sähkö pistorasiasta. On auto pihassa, koulu, työ ja paljon muuta enemmän ja vähemmän tarpeellista tai tarpeetonta. Yksi tänä päivänä erityisen tärkeäksi muodostunut tarve on sähkö ja onneksi sitä saa helposti ja edullisesti pistorasiasta.

Erityisen välttämättömiksi havaittujen tuotteiden hinta nousee herkästi varsinkin jos kilpailuedellytykset on poistettu ja laki määrää tekemään kalliita investointeja. Näin on käynyt meille niin tärkeän tarpeen kanssa, sähkön.

Pistorasiasta tulevan sähkön hinta muodostuu neljästä komponentista sähköenergia, sähkövero, sähkön siirto ja arvonlisävero. Näistä komponenteista vain sähköenergia n.(1/3) koko sähkön hinnasta on vapaan kilpailun piirissä ja muiden komponenttien hinnat nousevat jossakin muualla. Kuluttajana voimme siis kilpailuttaa sähkön hinnasta 1/3, ja lopulle meidän pitää keksiä muita ratkaisuja, joita voivat olla investoinnit kiinteistön energiaratkaisuihin.

Miten aurinkopaneelit auttaa sähkökustannuksen kanssa

Aurinkopaneelit ja niistä koostuva aurinkovoimala on investointi, mikä vaikuttaa ostosähkön määrään ja auttaa suojautumaan hinnan nousua vastaan. Aurinkovoimalasta tuotettu sähkö voidaan käyttää kaikissa kiinteistön pistorasioissa ja satunnainen ylituotanto mitä itse ei pystytä käyttämään voidaan myydä sähköyhtiölle.

Aurinkopaneelien hyödyntäminen kiinteistössä voidaan toteuttaa ainakin kahdella tavalla, mitoittaa sopivaksi tai liian isoksi. Sopivalla mitoituksella tarkoitetaan sitä, että aurinkopaneelien sähköntuotto on samaa suuruusluokkaa kiinteistön pienimmän sähkönkulutuksen kanssa aurinkopaneelien parhaimpana tuotantoaikana.

Mitoittaminen on helpompaa pienissä kiinteistöissä kuten omakotitaloissa. Omakotitaloissa on yksi sähkönkäyttöpaikka eli yksi sähkömittari, josta siirtyy sähkön kulutuslukema sähköyhtiölle laskutusperusteeksi. Isommissa kiinteistöissä kuten taloyhiöissä ja liikeketiloissa sähkönkäyttöpaikkoja eli sähkömittareita on useampia, oikea määrä aurinkopaneeleita on hankalampi mitoittaa. Kiinteistön kokonaiskulutukseen mitoitettuna aurinkovoimalan tuotto on liian suuri yksittäiselle sähkönkäyttöpaikalle. Aurinkovoimala tuottaa sähköä valittuun sähkönkäyttöpaikkaan, kun siinä ei ole tarpeeksi kulutusta menee ylituotanto myyntiin. Samanaikaisesti viereinen sähkönkäyttöpaikka ostaa sen sähköyhtiöltä maksaen siitä sähköenergian, sähkönsiirron ja verot.

Mielestäni tässä ei ole järkeä!

Toivoa ei ole vielä menetetty! Asia on ratkaistavissa takamittaroinnilla. Takamittaroinnilla sähköyhtiö vapautetaan laskutus oikeudestaan useammalle käyttöpaikalle ja kiinteistön omistaja ottaa mittauksen omaan hallintaansa. Esimerkiksi 30 huoneiston taloyhtiössä jokaisella huoneistolla on oma sähkömittari sekä kiinteistön yleissähkön mittaukseen yksi sähkömittari. Jos jokaisen huoneiston vuotuinen sähkönkulutus on 2000 kWh ja yhtiön sähkönkulutus 6000 kWh on kiinteistön kokonaiskulutus 66 000 kWh. Toteuttamalla takamittarointi voidaan aurinkovoimala mitoittaa merkittävästi suuremmaksi. Takamittarointi on toteuttavissa olemassa oleviin kiinteistöihin ja helposti se onnistuu vielä suunnittelupöydällä oleviin hankkeisiin. Isompien voimaloiden mitoituksessa on hyvä käyttää tuntianalyysiä. Näin varmistetaan aurinkopaneelien oikea määrä ja aurinkovoimalasta tulee kannattava, pitkäikäinen sekä hintavakaata sähköä tuottava investointi. Ja mikä parasta, se on myös ympäristöteko!

Aapo Holma
Solarvoima OY

Sähköverkon ulkopuolella sijaitsevan mökin sähköistämiseen on perinteisesti ollut kolme tapaa. Sähköverkkoon voi liittyä, jolloin kustannus voi olla mitä tahansa 5000 euron ja 100000 euron väliltä, riippuen siitä kuinka pitkällä mökki sijaitsee lähimmästä verkkoonliittymispisteestä ja erityisesti, jos mökkiin pitää vetää merikaapelia, voi kustannus olla tolkuton. Toinen tapa on asentaa aurinkovoimala itse. Kätevälle mökkiläiselle tämä onkin ihan hyvä tapa, samalla oppii tuntemaan järjestelmän ja itse puuhastelu mökillä on aina kivaa. Kun järjestelmän toteuttaa pienoisjännitealueella(ns. akkujännite, esim. 12 volttia), ei tarvita sähköurakointioikeuksia ja sähköiskun vaaraa ei ole(ei koske mahdollista invertteriä). Itserakentajalle hyvät ohjeet on toki tarpeen, siihen sopii erinomaisesti ‘Mökille sähköt auringosta ja tuulesta’, Into-kustannus.

Kolmas tapa on tilata järjestelmä valmiina avaimet käteen periaatteella. Se tulee usein kalliiksi jo siksi, että asentajan täytyy matkustaa mökille. Lisäksi, monelle mökkiläiselle aurinkosähköjärjestelmän hankintaa voi hidastaa niiden teknisyys. Seinään ruuvataan erilaisia purkkeja ja kaapelia vilisee muuten siistissä mökissä.

Me Solarvoimassa olemme tarttuneet haasteeseen. Miten tehdä epäteknisen näköinen voimala, jota ei tarvitse asentaa vaan mökkiläinen voi itse ottaa sen käyttöön, ilman että asentajan tarvitsee tulla paikalle? Ohessa kuva Mökkivoimalasta. Kaikki on yhdessä paketissa. Yksi ohjauspaneeli, joka kertoo käyttäjälle sen mitä tarvitsee tietää. ‘All-in-one’ toteutuu lähes kokonaan: aurinkopaneelit toki täytyy olla jossain asennettuna: helpoimmin ne saa laitettua pihalle telineisiin, myös laiturin rakenteita voidaan käyttää ja kesämökin katolle asentaminenkin on kovin helppoa, jos sattuu olemaan konesaumapeltikatto. Paneelit pikaliittimillä kiinni ja mökillä on sähköt!

Mökkivoimalan toimitukset alkavat virallisesti vuodenvaihteessa, mutta muutamia laitteistoja on jo innokkaimmille asiakkaille toimitettu. Tuotteen kehityksessä on mukana Innovaatiokehityskeskus TEKES. Lisätietoja mökkivoimalasta löytyy kotisivuiltamme pian. Mökkivoimalasta on kaksi versiota ja isompi, Mökkivoimala PRO on toteutettu niin, että siihen voi liittää minkä tahansa schuko-pistokkeella olevan sähkölaitteen, tehot kyllä riittää – myös vaikka sirkkelin, hitsauskoneen tai vedenkeittimen.

Janne Käpylehto
Kehitysjohtaja
Solarvoima Oy

Sähköntuotantomuotojen vertailussa saa usein käsityksen, että aurinkosähkö olisi kallista. Yksi tapa vertailla hintoja on laskea, paljonko maksaa tuottaa yksi megawattitunti (MWh) sähköä.

Merkittävä kustannus syntyy itse sähkövoimalan investoinnista. Toinen merkittävä kustannuserä on tuotantolaitoksessa käytettävä polttoaine ja muut käyttökustannukset sisältäen huollot ja korjaukset.

Jos lasketaan sähkövoimalan omatuotantohintaa eli sitä paljonko maksaa tuottaa yksi MWh niin laskenta täytyy aloittaa siitä paljonko on pääomakustannus. Eli mikä on rahan hinta joka on investoitu sähkövoimalaan? Tämän asian selvittämiseen on annuiteettikerroin oiva väline.

Annuiteettikertoimen avulla voidaan laskea investointikohteen vuotuinen poisto- ja korkokustannus yhtenä eränä. Esimerkiksi julkisuudessa olleiden ydinvoimahankkeiden kannattavuuslaskennassa on käytetty kerrointa 4,68%. Käytetään tässä esimerkkilaskelmassa tätä samaa kerrointa niin saadaan vertailukelpoisia lukuja.

Jos aurinkosähkövoimalan investointi olisi esim. 500 000€ niin tällä summalla pitäisi saada noin 600 kW:n voimala. Tämän investoinnin vuosittainen “kustannus” annuiteettikertoimella on 23 400€. Paljonko sitten tällä summalla saadaan sähköä? Jos oletetaan aurinkosähkövoimalan tuottavan 850kWh / kWp niin vuosituotoksi saadaan 510 MWh. Aurinkopaneeleiden tehohäviö on noin 0,5% vuodessa ja jos luku oikaistaan vielä tehohäviöllä 40 vuoden ajalle niin saadaan keskimääräiseksi vuosituotoksi 463 MWh.

Aurinkosähkön tuotantohinta olisi siis 50,54€ / MWh (23 400/463=50,54€ / MWh)

Huoltokustannukset aurinkosähkövoimalassa ovat hyvin pienet. Korjauskuluiksi tulee invertterttereiden vaihtaminen jossakin vaiheessa. Pienille huoltotöille ja inverttereiden vaihdoille voidaan laskea hinnaksi 75 000€ 40 vuoden ajalle eli 75 000*4,68%= 3510€ vuosi.

Tämän vaikutus tuotantohintaan on 7,58€/MWh (3510/463=7,58 )
Hienoa aurinkovoimalassa on, että polttoainekustannukset eivät maksa mitään!!

Näin ollen tuotantohinnaksi saadaan.
50,54€/MWh+7,58€/MWh = 58,12€/MWh.

Onko aurinkosähkön hinta paljon vai vähän?

Aurinkosähkövoimala on mahdollista ja kannattaa tehdä paikalliseksi. Sähkö kannattaa käyttää itse eikä myydä verkkoon. Tuotantohintaa pitäisi siis verrata sähkön kokonaishintaan (sis. sähkövero, siirto ja sähkö). Teollisuudessa sähkön kokonaishinta on noin 70-90€/MWh ja omakotiasujan kuluttajahinta noin 100-130€/MWh. Näin ollen sähkö aurinkovoimalasta on halvempaa jo voimalan valmistumisen hetkellä. Toki ero kasvaa vielä suuremmaksi sähkön kokonaishinnan noustessa. Jos aurinkosähkövoimalalle saadaan Tekesin investointituki 25% niin omatuotantohinta painuu lähelle 42€/MWh. Jos hintaa verrataan julkisuudessa olleiden ydinvoimahankkeiden tuotantohintaan (noin 44,4€ MWh Olkiluoto 3 ja Fennovoima 50€/MWh ) niin aurinkosähkö on hieman kallimpaa ilman Tekes- tukea. Toisaalta, hintoja ei oikeastaan voi vertailla koska ydinvoimaa tuotetaan ainoastaan valtakunnan sähköverkkoon, ei paikallisesti.

Voidaan siis todeta, että aurinkosähkö paikallisesti tuotettuna on edullisempaa kun verkosta ostettu sähkö. Lisäksi sähkö on paikallisesti, vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti tuotettua. Näiden arvojen hinnan päättää jokainen sähkönkuluttaja itse!

Lauri Hietala