Degrading ilmiö. Paljonko aurinkopaneelien tuotto laskee ajan kuluessa?

Meiltä kysytään aina säännöllisin väliajoin, miten aurinkopaneelien tuotto laskee vuosien aikana. Tästä aiheesta on tehty tutkimuksia, joiden tuloksia käsitellään tässä blogipostauskessa.

Ensimmäinen tutkimus: ’Mean Time Before Failure of Photovoltaic modules (2003), Antonella Realini, Solarec

Aurinkopaneeleiden tuotto 20 vuoden käytön jälkeen:

  • 59% paneeleista pudotti tehoaan alle 10%
  • 35% paneeleista pudotti tehoaan 10 – 20%
  • ja vain 6% yli 20%

Toinen laajasti siteerattu: ’Life expectancy of Solar panels Andy Black’

Tutkimus 40 vuotta vanhoista, ensimmäisistä aurinkopaneeleista
Keskimääräinen tehonlasku vain 20%.

Ja paneelit ovat kehittyneet tuosta. Tässä kuvassa datasheet, jossa yhden nykyisin käyttämämme paneelin tehontuottotakuu.

Miksi näin?

– Puolijohde, joka valosähköisen ilmiön kautta synnyttää jännitteen ja sitä kautta virran, on kemiallisesti hyvin stabiili. Stabiilisuutta lisää se, että (pääosin piistä koostuva, muita aineita vähän) puolijohde/aurinkokenno on aurinkopaneelissa erittäin hyvin kosteudelta ja hapelta suojassa. Nämä molemmat on toki myrkkyä aurinkokennolle. (siksi jos lasiin tulee särö, paneeli voi hetken toimia ihan ok mutta kyllä päivissä tai viikoissa korroosio tekee hommansa -> jopa palovaara)

– Lämpötila eli käytännössä diffuusio(atomien lämpöliike ja siitä johtuva hidas molekyylien ’paikan vaihto’)  aiheuttaa tuotantotehon laskua pidemmän aikavälin kuluessa. Siksi lämpötilalla on väliä. (elektroniikassa, palvelinpuolella ja muut kuumana käyvät PCBt ja puolijohteisiin perustuva elektroniikka on nyrkkisääntö: kun käyntilämpötilaa pudotetaan 5 astetta, tekninen käyttöikä puolittuu)

Nyrkkisääntö: ->  Globaalisti aurinkopaneelien teho putoaa 0,5% – 0,6% vuodessa, Suomessa vähemmän(noin 0,4%/vuosi), koska keskilämpötila vähemmän. Mallinnukset ja datalehdet ovat tehty aurinkosähkön massamarkkinoita maantieteellisesti silmälläpitäen, eli lähempänä päiväntasaajaa.

Voi tulla mieleen, että pitäisikö aurinkopaneeleita jäähdyttää aktiivisesti(esim. nestekierto) jotta saadaan enemmän tuotantoa ja pienempi degrading. Ei kannata: paneelit ovat todella halpoja, aktiivisuus pilaisi aurinkopaneelit ’parhaan’ ominaisuuden: ei liikkuvia osia.

Kuvassa asentamanmme aurinkovoimalan tuotto eri vuosina. Kuten voidaan huomata tuotto ei laske merkittävästi ensimmäisten vuosien aikana.

Reserviakku – Paljonko reservikorvaukset on 2025?

Reservikorvaus 2025 | Reserviakuston korvaukset on herättänyt keskusteluja erilaisilla foorumeilla, kun ihmiset ovat miettineet, paljonko reserviakustot oikeasti tuottavat?

Akuston reservikorvaus riippuu sen tarjoamasta purku- ja lataustehosta. Lisäksi korvauksiin vaikuttaa se, mihin markkinoille akkua on tarjottu. Purku- ja latausteho määräytyy akuston ominaisuuksien ja asennettavan kohteen sulakekoon perusteella. Yleisimmät meidän asentamat reseriakustot ovat teholtaan 10kW kotiakku ja 105 tai 108kW kabiiniakku teollisuuskiinteistöihin.

Kuvassa 10kW ja 105kW teho reservimarkkinoilla Elokuussa 2025. Tuotoista on vähennetty aggregointifirman osuus 20%. Kuvassa vain FCR-D markkinalta tulleet tuotot, jatkossa monimarkkinoilla tuotot voivat olla vieläkin suurempia!

Reservituotot

Eli voimme todeta, että tällähetkellä reservimarkkinakorvaukset on sellaisella tasolla, kuin ollaan ennustettu. Täytyy kuitenkin muistaa, että reservikorvaukset vaihtelevat päivittäin ja nykyiset tuotot eivät ole tae tulevasta.

Miten fingridin reservikorvaus muodostuu?

”Fingrid hankkii reservejä reservitoimittajilta markkinaehtoisesti vuoden jokaiselle tunnille tarvittavan määrän siten, että pystyy tasapainottamaan kulutuksen ja tuotannon välisiä poikkeamia joka hetki ja erilaisissa sähköjärjestelmän tilanteissa.

Reservitoimittajalle maksetaan korvaus toteutuneista kaupoista edellyttäen, että säätökykyä on ylläpidetty ja aktivoitu vaatimusten mukaisesti. Alhaisimman ylläpitokustannuksen reservikohteet saavat eniten tuottoa, koska kallein hyväksytty tarjous määrää markkinahinnan kaikille kyseisen reservituotteen markkina-aikajakson kaupoille (marginaalihinnoittelu).” https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit/reservimarkkinat/#ansaintamahdollisuudet

Eli, jokaiselle tunnille käydään huutokauppa ja kaikille korvataan kalleimman läpimenneen tarjouksen mukaan. Esimerkiksi Elokuun 5. päivä 2025 korvaus on ollut yli 20 euroa ja 13. päivä lähes 0 euroa.

Fingridin sivuilta löytyy hyvä reservituottolaskuri: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit/reservituotteet-ja-markkinoille-osallistuminen/reservituottolaskuri/ , josta voi käydä arvioimassa menneitä tuottoja.

Solarvoima tarjoaa asiakkailleen (Teollinen kokoluokka), kahta eri aggregointiyritystä vaihtoehdoiksi. Viimeaikoina paras tuotto akulla on saatu aFRR ja FCR-d markkinoilta, joihin Solarvoiman kumppani on onnistunut tarjoamaan hyvinkin kannattavasti.

Kysy lisää eri akusto ja aggregointivaihtoehdoista asiantuntijoiltamme:

Kotiakku – Kaikki hyöty aurinkovoimasta

Mikä on kotiakku?

Solarvoiman kotiakku | Akusto aurinkovoimalan rinnalle tai reservimarkkinaan. Kotiakku on kotitalouteen asennettava energiavarasto, joka tallettaa sähköä myöhempää käyttöä varten. Se on erinomainen ratkaisu erityisesti aurinkopaneelien omistajille, mutta myös pörssisähkön käyttäjille, jotka haluavat optimoida sähkönkulutustaan. Kotiakku varastoi sähköä esimerkiksi aurinkopaneeleista päivällä tai sähköverkosta halvimpina tunteina, ja voit käyttää sitä illalla, yöllä tai sähkökatkojen aikana. Suomessa, jossa pörssisähkön hinta vaihtelee merkittävästi, kotiakku tuo säästöjä ja turvaa kalliimpien tuntien ajaksi.

Kotiakun kannattavuus pähkinänkuoressa

Päivällä tuotettua aurinkosähköä voidaan käyttää silloin, kun aurinko ei paista. Hyöty kilowattituntia kohden on korkeintaan (ja tuotantoa menisi päivällä myyntiin!) sähkön osto- ja myyntihinnan erotus, eli noin 7 c/kWh. 20 kilowattitunnin siirtäminen kerran päivässä aikaan, jolloin ei paista, tarkoittaisi vuodessa 500 euroa, käytännössä hieman alle 400 euroa koska aurinko ei joka päivä tuota tyypillisin mitoitusperustein toteutun järjestelmän akkua täyteen.

Jos kohteessa on pörssisähkösopimus, saadaan lisähyötyä vielä varastoimalla sähköä halpojen tuntien aikana ja voi olla käyttämättä ostosähköä kalliiden tuntien aikaan, sekä joskus jopa huippuhintojen aikaan sähköä voi myydä energiayhtiölle. Ohessa sähkön pörssihinnan kuvaaja viimeisen vuoden ajalta. Lasketaan! Paljonko on erotus yhteensä, vuoden jokaiselta päivältä – kalleimman ja edullisimman tunnin väliltä?

Tulos voi yllättää, se on keskiarvona 10,2 senttiä kilowattituntia kohden. 20 kWh:n akustolla vuodessa erotus on 740 euroa, ja jotta voidaan puhua taloudellisesta hyödystä, täytyy siirtomaksu toki huomioida. Se toki riippuu siirtoyhtiöstä, mutta esimerkiksi 4 c/kWh siirtomaksulla taloudellinen hyöty tällaisella pörssisähköoptimoinnilla olisi noin 450 euroa vuodessa.

Lisätulot reservimarkkinoilta

Kotiakku voidaan liittää reservimarkkinoille, jolloin se tukee sähköverkon tasapainottamista. Suomessa Fingrid maksaa korvauksia akkujen omistajille, jotka tarjoavat varastoitua sähköä verkon tarpeisiin. Esimerkiksi 10 kW:n akulla voi ansaita jopa +2000 euroa vuodessa reservimarkkinakorvauksia. Kysy reservikorvauksista lisää asiantuntijoiltamme.

Oheisessa kuvassa kotiakun reservituottoja elokuussa 2025:

Kotiakku

Kotiakku varavoimana

Vaikka Suomessa sähköverkkoa on vahvistettu viimeisten vuosien aikana merkittävästi, on jollain haja-asutusalueilla vielä merkittäviä sähkökatkoksia. Kotiakkuun varastoidulla sähköenegialla on mahdollista selvitä sähkökatkosten ajan. Tärkeimmät sähkölaitteet, kuten jääkaappi, valot ja pakastin saadaan toimimaan sähkökatkon aikana.

Kotiakku hinta

Paljonko akusta maksaa? Tyypillisesti omakotitaloon asennettavat akustot maksavat 5000-15000 euroa asennettuna. Hinta riippuu asennuspaikasta, akuston koosta ja ominaisuuksista!

Jätä yhteystietosi, niin asiantuntijamme on teihin yhteydessä akuston tiimoilta!


    Akusto omakotitaloon aurinkovoimalan lisäksi

    Aurinkopaneeli akku.

    Onko aurinkovoimalan rinnalle järkevää asentaa akusto? Tätä pohtii varmasti moni aurinkovoimalaan investoinut. Aurinkovoimaloita asennettiin energiakriisin myötä valtavasti. Korkean sähkön pörssihinnan myötä aurinkovoimaloita ylimitoitettiin suhteessa omaan kesäajan kulutukseen.

    Nyt, kun sähkönhinta on rauhoittunut maltillisemmaksi on aurinkovoimalan omistajia alkanut pohdituttamaan, miten kesäajalla tuotetun sähkön saisi käytettyä suurimmilta osin. Tähän ratkaisu on kiinteistöakusto aurinkopaneelijärjestelmän rinnalle.

    Onko akuston lisääminen kannattavaa? Mikäli aurinkovoimalan asennuksen aikaan on jo huomioitu mahdollinen tuleva akusto asentamalla hybridi-invertteri, voi akuston lisääminen pelkästään omaan käyttöön olla kohtuuhintaista ja jopa kannattavaa (riippuen ylituotannon määrästä, sähkön hintavaihteluista jne.). Nykyisin akuston kannattavuutta parantaa merkittävästi Fingridin reservimarkkinat, jonne osalla akustoista voi liittyä.

    Mikä on Fingridin reservimarkkina ja miten sinne liitytään?

    ”Fingrid hankkii reservejä reservitoimittajilta markkinaehtoisesti vuoden jokaiselle tunnille tarvittavan määrän siten, että pystyy tasapainottamaan kulutuksen ja tuotannon välisiä poikkeamia joka hetki ja erilaisissa sähköjärjestelmän tilanteissa. Puhtaan energiasiirtymän myötä hankintamäärät reservimarkkinoilla ovat kasvussa ja lisää tarjontaa tarvitaan runsaasti.” –https://www.fingrid.fi/sivut/yhtio/kuluttajatietoa/kotitaloudet-sahkon-reservimarkkinoilla/.

    Solarvoimalla on valmiiksi reservimarkkinoille hyväksytty laitteisto (akusto ja invertteri). Laitteisto toimii reservimarkkinoilla ja asiakkaamme saavat oman osansa (80%) reservikorvauksista. Reservimarkkinoille asennettava akusto asennetaan nykyisen aurinkovoimalan rinnalle ja vanha invertteri korvataan uudella Fingridin hyväksymällä laitteistoilla!

    Kuvassa reservituottoja 10kW järjestelmällä Elokuussa 2025. Reservituotot vaihtelevat, ja ominaista tuotoille on että tuoton määrä ei seuraa pörssisähkön hintaa vaan akusto voi tuottaa rahaa omistajalleen ympäri vuoden.

    Kuvassa akuston käyttäytyminen reservimarkkinassa. Voidaan huomata että käyttö – aktivoinnit – FCR-D -markkinassa ovat hyvin vähäisiä, eli reservimarkkinaan osallistumisesta ei asiakkaalle koidu juurikaan kuluja siirtomaksujen tai sähkölaskujen muodossa. Viemme akustoja myös muihin markkinoihin, ja näissä onkin syytä tarkastella myös siirto- ja energiamaksut osana kokonaisuutta.

    Pyydä tarjous omasta reserviakustosta:

      Sähköt kesämökille, Offgrid eli sähköverkon ulkopuolinen aurinkovoimala

      Sähköt kesämökille- Offgrid aurinkovoimala | Suomessa on yli miljoonaa  kesämökkiä tai omakotitaloa, jota käytetään kuin kesämökkiä. Näistä mökeistä osa on kokonaan sähköverkon ulkopuolella. Sähkön tarve mökkeillessä kasvaa, mutta mökin sijainti voi tehdä sähköverkkoon liittymisestä kallista tai hankalaa. Offgrid aurinkovoimalat tarjoavat vaihtoehdon, jolla mökin sähkölaitteet saadaan toimimaan – ilman sähkölaskuja!

      Mitä offgrid tarkoittaa ja mikä on offgrid eli mökkivoimala

      Offgrid aurinkovoimala on itsenäinen energian tuotanto- ja varastointijärjestelmä, joka ei ole yhteydessä yleiseen sähköverkkoon. Siihen kuuluu aurinkopaneelit, jotka lataavat akustoa. Offgrid aurinkovoimalassa on myös invertteri ja lataussäädin, mitkä on laadukkaimmissa järjestelmissä yhdistetty samaan keskuslaitteeseen. Esimerkiksi hollantilainen Victron valmistaa erittäin laadukkaita offgrid laitteistoja. Offgrid aurinkovoimalan vahvuus on se, että se on monesti edullisempi tehdä, kuin vetää sähköverkko mökille. Lisäksi offgrid voimalasta ei tule sähkölaskuja eikä siirtomaksuja, kun se on kokonaan sähköverkon ulkopuolella. Talviajan pienempi tuotanto harvoin haittaa mökillä: onhan mökki usein sananmukaisesti ’kesämökki’.

      Offgrid voimalan mitoitus?

      Miten aurinkovoimala mitoitetaan sähköttömälle kesämökille? Aurinkovoimalan mitoitus riippuu täysin siitä, mitä sähkölaitteita sillä halutaan saada toimimaan. Lähtökohtaisesti kaikki on mahdollista – mutta kustannus nousee rajusti jos kylmimpään aikaan halutaan runsaasti sähköä esimerkiksi lämmitykseen. Olemme toteuttaneet jopa energiaomavaraisen kylän, jossa asutaan ympäri vuoden.

      Mikäli tavoitteena on vain esimerkiksi puhelimen- ja läppärin lataus, riittää mökille hyvin kevyt järjestelmä. Esimerkiksi : https://eroaverkosta.com/product/226/180wp-100ah128v-litium-mokkivenesahkopaketti?

      Tai virtapankki voi olla myös kätevä – ei tarvitse asentaa mitään: https://www.gronzone.fi/collections/gron-zone-gz1000-varavoimapaketti

      Solarvoima toteuttaa kodinomaiset mökkivoimalat, joilla saadaan kaikki sähkölaitteet ja jopa sähköauton lataus toimimaan mökillä. Hintaluokka meidän toteuttamillemme kesämökkien sähköistys hankkeille on 5000 eurosta ylöspäin. Mitoitamme jokaisen offgrid voimalan aina asiakkaan tarpeiden mukaisesti, jopa sähköauton lataus on mahdollista! Mökkiin asennetaan pistorasiat ja valopistorasiat kuten kotona, ja järjestelmä on varmasti turvallinen.

      Pyydä tarjous aurinkovoimalasta kesämökille:

        Solarvoima ja CheckWatt tukevat sähköverkkoa osana Fingridin reservijärjestelmää

        Solarvoima on saanut valmiiksi akkupohjaisen energian varastointijärjestelmän asennuksen pintakäsittely-yritys Alu-Relecon tiloihin Riihimäellä. Projektin aggregaattorina toimii ruotsalainen CheckWatt. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on hyväksynyt CheckWattin sähkön reservitoimittajaksi Suomessa ja projekti on ruotsalaisyrityksen ensimmäinen energian varastointiprojekti Suomen markkinoilla.

        Solarvoima on asentanut aurinkovoimaloita vuodesta 2014 lähtien, yhteensä 5000 järjestelmää, ja sähkövarastoja vuodesta 2016. ”Sähkövarastojen hinta on viimein saavuttanut kiinnostavan tason ja reservimarkkina tarjoaa sähkövarastojen omistajille erinomaisia lisätuloja”, sanoo Solarvoiman kehitysjohtaja Janne Käpylehto.

        Riihimäelle asennettu akku eli sähkövarasto on osa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin sähköverkon vakauttamiseksi luotua reservimarkkinaa. Jatkossa akulla on potentiaalia tarjota myös muita palveluja verkkoon tai Alu-Relecon tuotantotiloihin. Sähkövarasto on kytketty aurinkovoimalaan, jonka Solarvoima toimitti lähes kahdeksan vuotta sitten.

        ”Suomen siirtyessä kohti sähköistyneempää energiajärjestelmää, tämä akkuinvestointi tukee sähköverkon vakautta, mahdollistaa suuremman osuuden uusiutuvalle energialle ja tuo samalla tuloja yrityksellemme”, sanoo Alu-Relecon toimitusjohtaja Petteri Narko.

        ”Olemme innoissamme siitä, että voimme nyt toimia Suomen markkinoilla ja osallistua sähköverkon vakauttamiseen. Sähkövarastot vähentävät tarvetta hintaville sähköverkon laajentamishankkeille, koska akut voivat varastoida ylimääräistä energiaa matalan kulutuksen aikoina, ja purkaa sitä ruuhka-aikoina”, sanoo Ruotsin suurimman joustavien energialähteiden itsenäinen aggregaattori CheckWattin toimitusjohtaja Dan-Eric Archer.

        Aggregointi on esimerkiksi sähkömarkkinalaissa säädeltyä toimintaa, jossa yhdistetään usean loppukäyttäjän kuormia tai tuottamaa sähköä myytäväksi, ostettavaksi tai huutokaupattavaksi sähkömarkkinoilla. Riihimälle nyt rakennettu sähkövarasto on Huawein valmistama, sen teho on 100 kW ja se pystyy varastoimaan 200 kWh energiaa. Sähkövarasto on liitetty CheckWattin virtuaalivoimalaitokseen Currentlyyn, jossa siitä tulee osa aggregoitua sekä kotitalouksien että yritysten omistuksessa olevien erikokoisten sähkövarastojen verkostoa, jotka toimivat yhdessä verkon tasapainottamiseksi.

        Tietoa CheckWattista
        CheckWatt on Ruotsin suurin joustavien energialähteiden itsenäinen aggregaattori, joka edistää vakaampaa ja uusiutuvaa energiajärjestelmää. CheckWattin virtuaalivoimalaitos virtuaalivoimalaitoksen Currentlyn kautta yritykset ja kotitaloudet voivat maksimoida sähkövarastojensa ja muiden joustavien resurssiensa kannattavuuden myymällä tukipalveluja kansallisille verkkoyhtiöille ja tehostamalla sähköverkon käyttöä paikallisten joustomekanismien avulla. CheckWattin portfolioon kuuluu 14 000 aurinkovoimalaa (yhteensä 400 MW), 600 tuuliturbiinia (1 000 MW) ja 13 000 sähkövarastoa (250 MW), joista etenkin sähkön varastointijärjestelmät ovat kasvussa. CheckWattilla on toimistot Tukholmassa ja Göteborgissa. Lisätietoja osoitteessa checkwatt.se

        Tietoa Alu-Relecosta
        Alu-Releco Oy on perustettu vuonna 1992 ja se toimii korkean teknologian pintakäsittelyalalla. Yritys on erikoistunut Teflon®- ja muihin fluoroplastisiin pinnoitteisiin vuosikymmenten osaamisella ja kokemuksella. Alu-Relecon pääasiakassegmentit ovat massa- ja paperiteollisuus, elintarviketeollisuus, metalli- ja konepajateollisuus sekä kemianteollisuus. Yritys tarjoaa ratkaisujaan myös monille muille toimialoille. Tämä johtuu siitä, että Alu-Releco Oy:n tarjoamilla Teflon®- ja muilla fluoroplastisilla pinnoitteilla on laajat käyttövaihtoehdot.

        Tietoa Solarvoimasta
        Solarvoima Oy on suomalainen yritys, joka suunnittelee, asentaa ja operoi aurinkovoimaloita ja sähkövarastoja. Solarvoima on toteuttanut yli 5000 järjestelmää. Solarvoima palvelee yrityksiä, taloyhtiöitä, kotitalouksia ja julkista sektoria. Toteutamme myös haastavampia erikoiskohteita sekä hybridijärjestelmiä. Kehitämme alaa itse: koulutamme omat asentajamme ja teemme koulutuksia myös muilla yrityksille.

        Lisätietoja:

        Solarvoima Oy
        Kehitysjohtaja, tietokirjailija Janne Käpylehto
        +358 45 3596945 

        CheckWatt AB
        Daniel Dickson
        Viestintästrategi+46 72-648 03 91

        Aurinkopaneelit lähes pakollisiksi

        EU:n Repower – hankkeen myötä aurinkosähkön rakentamiseen tulee uutta kiirettä. Hanke on syntynyt Ukrainan sodan myötä ja sen perusidea on tehdä EU:sta energiaomavarainen. Käytännön ohjaava elementti on Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD – European Performance of Buildings Directive) ja sen päivitys. Olin EPBD:n kansallisen soveltamisen työryhmässä jäsenenä aiemmin työ- ja elinkeinoministeriössä, ja seuraan asiaa nyt eri näkökulmasta.

        – EU määrää että Suomen on päivitettävä lainsäädäntö kesään 2026 mennessä.

        – Heti edellytetään, että uudisrakentamisessa otetaan aurinkoenergia huomioon jo suunnitteluvaiheessa sekä verkkoonliittymisen tulee olla helppoa ja nopeaa.

        – Käytännössä kaikkiin uusiin omakotitaloihin ja muihin asuinrakennuksiin on asennettava aurinkopaneelit, vuodesta 2029 alkaen.

        – Uusia julkisia rakennuksia tämä koskee jo vuodesta 2026 alkaen!

        – Kaikkiin yli 250 neliön julkisiin rakennuksiin on asennettava paneelit vuoteen 2030 mennessä. Tämä tulee olemaan iso kokonaisuus!

        – Direktiivi koskee myös yksityisessä omistuksessa olevia ei-asuinrakennuksia: pinta-alaltaan yli 500 neliöiset on vuoden 2028 alusta varustettava aurinkovoimalalla, kun rakennuksessa tehdään perusparannustöitä, kattotöitä tai muuta merkittävää remonttia.

        Toki, jos asentamatta jättämiselle on erittäin hyvä syy, ei tietenkään paneeleita ole pakko laittaa: esimerkiksi jos katolle ei vaan paista aurinko kunnolla, runsaiden varjostusten takia. Mutta käytännössä direktiivi koskee reilusti yli 90 prosenttia rakennuskannastamme.

        Fiksu kiinteistön omistaja tai uutta suunnitteleva ottaa energiatehokkuusdirektiivin huomioon jo nyt.  Aurinkovoimalat ovat nyt kannattavuudeltaan parempia kuin koskaan: hinta per watti on alhainen, mutta samalla sähkön kokonaishinta on noussut uuteen ennätykseensä. Suunnittelu ja rakentaminen saattaa ruuhkautua lähempänä määräaikoja, ja hinnat voivat jopa nousta. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kartoitetaan tilanne hyvissä ajoin.

        Janne Käpylehto
        Tietokirjailija,
        Kehitysjohtaja, Solarvoima Oy

        Lisätietoja:
        https://www.europarl.europa.eu/legislative-train/carriage/eu-solar-strategy/report?sid=7801 

        Kiinteistöakkujen paloturvallisuus

        Kotikäyttöön on asennettu jo esimerkiksi Ruotsissa turvallisesti kymmeniä tuhansia akustojärjestelmiä. Akustojen luotettavuus on erittäin hyvä: BMS eli ’battery management system’ eli akuston sisäinen valvonta huolehtii yksittäisen akkukennon tasolla, että lataus ja purku tapahtuu luotettavasti, ja se myös havaitsee vialliset kennot ja kytkee akuston pois päältä tarvittaessa. LFP eli litium-rautafosfaattiakkujen kemia, toiminnallisuus ja ominaisuudet pitkällä aikavälillä ovat hyvin tunnetut.

        4 riskitilannetta ja miten ne on hoidettu:

        1. Mekaaninen vaurio. Estetään asentamalla oikein, ja kiinteistöympäristössä ideana on, että akusto ei saa mekaanisia vaurioita samalla tavalla kuin vaikkapa sähköauton akusto kolaritilanteessa tai kännykän akku pudotessaan lattialle. Eli jo asennustapa estää tämän.
        2. Valmistusvirhe kennossa. Akustojärjestelmä käy läpi kattavat testit sekä kennotasolla että koko akuston lopputestauksen yhteydessä. Näin ei välttämättä tehdä joidenkin ’edullisten’ kuluttajatuotteiden osalta (vaikkapa sähköpolkupyörä tai robotti-imuri), josta voi tulla käsitys litiumpohjaisten akkujen turvallisuusongelmista.
        3. Akuston tai kennojen ylilataus. Ylilataaminen tai liian suuri jännite on kaikille akkukennoille hyvin vaarallista. Kiinteistöakuston BMS eli sisäinen valvonta huolehtii jatkuvasti, että akustoa ladataan ja puretaan oikein.
        4. Oikosulku akuston sisällä tai ulkona. Oikosulku edellyttää mekaanisia vaurioita tai todella vakavaa asennusvirhettä, mutta silti BMS sekä sulakkeet varmistavat, että oikosulusta ei synny vakavia vaurioita.

        Lisäksi asennuksen laatu on akustoissa erinomaisen tärkeää! Käytännössä se tarkoittaa seuraavaa:
        1) akustovalmistajan asennusohjeiden noudattamista
        2) standardien noudattamista
        3) oikeanlaisia liittimiä
        4) oikeanlaisia työkaluja, oikein käytettynä
        5) laitteiden varmistettua yhteensopivuutta.

        Akkujen paloturvallisuus

        Kotikäyttöön on asennettu jo esimerkiksi Ruotsissa turvallisesti kymmeniä tuhansia akustojärjestelmiä. Akustojen luotettavuus on erittäin hyvä: BMS eli ’battery management system’ eli akuston sisäinen valvonta huolehtii yksittäisen akkukennon tasolla, että lataus ja purku tapahtuu luotettavasti, ja se myös havaitsee vialliset kennot ja kytkee akuston pois päältä tarvittaessa. LFP eli litium-rautafosfaattiakkujen kemia, toiminnallisuus ja ominaisuudet pitkällä aikavälillä ovat hyvin tunnetut.

        4 riskitilannetta ja miten ne on hoidettu:

        1. Mekaaninen vaurio. Estetään asentamalla oikein, ja kiinteistöympäristössä ideana on, että akusto ei saa mekaanisia vaurioita samalla tavalla kuin vaikkapa sähköauton akusto kolaritilanteessa tai kännykän akku pudotessaan lattialle. Eli jo asennustapa estää tämän.
        2. Valmistusvirhe kennossa. Akustojärjestelmä käy läpi kattavat testit sekä kennotasolla että koko akuston lopputestauksen yhteydessä. Näin ei välttämättä tehdä joidenkin ’edullisten’ kuluttajatuotteiden osalta (vaikkapa sähköpolkupyörä tai robotti-imuri), josta voi tulla käsitys litiumpohjaisten akkujen turvallisuusongelmista.
        3. Akuston tai kennojen ylilataus. Ylilataaminen tai liian suuri jännite on kaikille akkukennoille hyvin vaarallista. Kiinteistöakuston BMS eli sisäinen valvonta huolehtii jatkuvasti, että akustoa ladataan ja puretaan oikein.
        4. Oikosulku akuston sisällä tai ulkona. Oikosulku edellyttää mekaanisia vaurioita tai todella vakavaa asennusvirhettä, mutta silti BMS sekä sulakkeet varmistavat, että oikosulusta ei synny vakavia vaurioita.

        Lisäksi asennuksen laatu on akustoissa erinomaisen tärkeää! Käytännössä se tarkoittaa seuraavaa:
        1) akustovalmistajan asennusohjeiden noudattamista
        2) standardien noudattamista
        3) oikeanlaisia liittimiä
        4) oikeanlaisia työkaluja, oikein käytettynä
        5) laitteiden varmistettua yhteensopivuutta.

        Varttinetotus – pitääkö olla huolissaan?

        Varttinetotus | Sähköjärjestelmässämme tulee olla tuotantoa ja kulutusta jatkuvasti sama määrä, mutta aurinko- ja tuulivoiman tuotanto on sääriippuvaista. Aurinkovoimalasta saa parhaan hyödyn kun tuotannolla korvaa ostosähköä. Ostettaessa sähköenergiaa maksetaan energia, siirto, sähkövero ja alv mutta myytäessä tuotantoa saatava korvaus on käytännössä sähköenergian osuus vallitsevalla pörssihinnalla. Sähköä voi ostaa joko pörssihinnalla tai kiinteällä sopimuksella mutta ulos myyty menee käytännössä pörssihinnalla. Tästä johtuen, aurinkovoimala kannattaa mitoittaa sopivan kokoiseksi. Aivan pieniä verkkoon liitettyjä voimaloita ei juuri toteuteta, koska hinta asennettua kilowattia kohden muodostuu korkeaksi. 

        Jokaiselta tunnilta on jäänyt merkitykselliseksi vain yksi luku: ostettiinko vai myytiinkö sähköä. Tähän tulee nyt muutos: netotus tehdään vartin jaksoissa. Parasta sähkön pientuottajalle olisi tietenkin vuosinetotus jolloin kesän tuotantoa voisi käytännössä hyödyntää pakkaskaudella. Mutta tälläistä ei ole tulossa koska se olisi huomattava tukimekanismi.

        Tunnista varttiin – siirtyminen ei ole kovin merkityksellinen asia. Ohessa muutos esitettynä graafisesti omakotitaloasennuksesta jossa katolla 8 kilowattia paneeleita. Tarkastelussa 15. huhtikuuta, jolloin aurinkovoimala on tuottanut 41 kilowattituntia ja kiinteistö on käyttänyt 30 kilowattituntia. Paneelit eivät ole aivan täsmälleen etelään eli voimala edustaa enemmänkin tyypillistä kuin optimaalista asennusta. Tässä laskelmassa tuntinetotuksella sähköä menee omaan käyttöön 14,6 kWh ja varttinetotuksella 14,1 kWh. Jos osto-myyntisähkön hintaerotus on 0,10 eur / kWh sellaisia päiviä jolloin tuotanto ylittää merkittävästi kulutuksen 250 kappaletta, on varttinetotukseen siirtymisen ero vuodessa pientuottajalle noin 12 euroa. Ei kovin merkityksellistä!

        Tuotanto vaihtelee sään mukaan, mutta ei kovin nopeasti. Netotusjakson vaihtumisen vähäinen merkitys selittyy tällä. Lisäksi – tilanteissa joissa tuotanto ei ylitä kulutusta, ei netotusjaksolla ole merkitystä.

        Tämän lisäksi sähkön hinta vaihtelee.  Nyt jokaiselle 15 minuutin jaksolle hinta on sama yhden tunnin sisällä mutta tulevaisuudessa hinta vaihtelee 15 minuutin jaksoissa. Se mahdollistaa sähkön käyttäjille sekä tuottajille paremman markkinaehtoisen tasapainotuksen, joka käytännössä tarkoittaa että kulutukseen voi vielä tarkemmin valita edullisia tunteja. Koska hintaerot samalla lisääntyvät, varttitase tekee kiinteistöakuston taloudellisen kannattavuuden vielä hieman paremmaksi. 

        Sähkön myyminen energiayhtiölle ei ole täysin kannattamatonta. Ohessa aivan uusi tekemäni laskelma: pohjaksi sähkön tuntihinnat viimeisen vuoden ajalta ja kysymys kuuluu: kuinka paljon olisi saanut taloudellista hyötyä jos olisi ostanut akuston täyteen vuorokauden edullisimman tunnin aikana ja myynyt sähkön ulos kalleimman tunnin aikana? Huomattavaa on, että merkittävä hintaero kalleimman ja edullisimman tunnin välillä säilyy lähes koko vuoden, myös kesällä. Tämä johtuu meidän teollisuudesta, siksi päivällä sähkö on kalliimpaa. Tämä on toki pientuottajan kannalta hyvä asia. Laskelma on aurinkovoimalan kannalta yksinkertaistettu, voihan akuston ladata myös omalta katolta, jolloin siirtomaksua ei tule. Ero on viimeisen vuoden ajalta keskimäärin 0,102 eur / kWh, eli siirtomaksu huomioiden 10 kilowattitunnin akustolla taloudellinen hyöty olisi ollut noin 0,7 eur päivässä. Katolta ladattuna hieman enemmän. Kiinteistöakustolla saakin aurinkovoimalasta kaiken irti. Hinnat ovat laskeneet rajusti. Käyttämällä tyypillisen kokousta kiinteistöakustoa jopa ilman aurinkovoimalaa, laitteisto tuottaa 250 euroa vuodessa. Aurinkovoimalan kanssa lähestytään 350 euroa sekä tietenkin voimalasta saatava hyöty.

        Janne Käpylehto

        Tietokirjailija

        Kehitysjohtaja, Solarvoima OY

        https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010272025.html