Kiinteistöakusto reservimarkkinaan

‘Akut ovat liian kalliita, ei kannata vielä’ – on totuttu sanomaan sähkön varastoinnista kiinteistöissä. Aurinkovoimalat ovat olleet taloudellisesti kannattavia jo pitkään – kunhan asennetaan oikean kokoinen voimala, mutta sähkön varastoinnilla omaa käyttöä varten tai poikkeustilanteessa energiayhtiölle myymistä varten ei kannattavuus ole vielä kovin hyvä. Tehdäänpä helppo laskelma!

Kohde, jossa sähköä menee vaikkapa 100 000 kWh vuodessa eli pienehkö teollinen kiinteistö tai vaikka uudempaa rakennuskantaa edustava reilun kokoinen taloyhtiö. Katolla on 20 kilowatin aurinkovoimala, joka on itsessään kannattava. Minkälainen hyöty saadaan jos lisätään akusto?

Oletetaan vaikka 40 kilowattitunnin akusto tälläiseen kohteeseen, koska tyypillinen mitoitus on asentaa kapasiteettia kahden tunnin invertteritehon verran.

1) Päivällä tuotettua aurinkosähköä voidaan käyttää silloin, kun aurinko ei paista. Hyöty kilowattituntia kohden on korkeintaan(ja tuotantoa menisi päivällä myyntiin!) sähkön osto- ja myyntihinnan erotus, eli noin 7 c/kWh. 40 kilowattitunnin siirtäminen kerran päivässä aikaan, jolloin ei paista, tarkoittaisi vuodessa 1000 euroa, käytännössä hieman alle 800 euroa koska aurinko ei joka päivä tuota tyypillisin mitoitusperustein toteutun järjestelmän akkua täyteen.

2) Jos kohteessa on pörssisähkösopimus, saadaan lisähyötyä vielä varastoimalla sähköä halpojen tuntien aikana ja voi olla käyttämättä ostosähköä kalliiden tuntien aikaan, sekä joskus jopa huippuhintojen aikaan sähköä voi myydä energiayhtiölle. Ohessa sähkön pörssihinnan kuvaaja viimeisen vuoden ajalta. Lasketaan! Paljonko on erotus yhteensä, vuoden jokaiselta päivältä – kalleimman ja edullisimman tunnin väliltä?

Tulos voi yllättää, se on keskiarvona 10,2 senttiä kilowattituntia kohden. 40 kWh:n akustolla vuodessa erotus on 1490 euroa ja jotta voidaan puhua taloudellisesta hyödystä täytyy siirtomaksu toki huomioida. Se toki riippuu siirtoyhtiöstä, mutta esimerkiksi 4 c/kWh siirtomaksulla taloudellinen hyöty tälläisellä pörssisähköoptimoinnilla olisi noin 900 euroa vuodessa.

Molemmat menettelyt eivät toki voi olla käytössä aina samaan aikaan, mutta osoituksena että hieman optimistisillakin taustaoletuksilla sähkön varastointi kiinteistötasolla hyödyntäen perinteisiä kytkentätapoja ei ole kovin kannattavaa, jos saatava hyöty on karkeasti 1500 euroa vuodessa, investointihinnan ollessa noin 20000 euroa(40 kWh akusto). Mutta! Reservimarkkinaan vietynä akuston kannattavuus on jotain aivan muuta.

Sähköverkon kulutus ja tuotanto tulee vastata jatkuvasti, joka hetkellä, toisiaan. Sääriippuvainen aurinko- ja tuulivoima lisääntyy verkossamme rajusti ja se lisää epätasapainoa. Tasapainon hallinnasta vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid, joka maksaa myös reservikorvaukset. Reservimenettely toimii käytännössä huutokaupalla, jossa hintataso määrittyy.

Miksi Fingrid ei hoida tätä itse?

Fingrid ostaa reservin markkinoilta, koska se tulee edullisemmaksi. Kiinteistöjen tonteille asennetut akustot ovat kustanustehokkaita kahdesta syystä: asennuspaikka on valmiina ja myös tarvittava sähköverkkoliittymä on valmiina. Miten kiinteistössä oleva akusto toimii? Periaatteessa suurin osa reservituotteista on teknisesti aika yksinkertaisia: ideana on mitata verkon taajuutta kohteessa ja sen mukaan joko ladataan tai puretaan akustoa, jolloin akusto vie verkkoa kohti tasapainotilaa. (Kun taajuus laskee, täytyy verkkoon syöttää energiaa enemmän tai vaihtoehtoisesti kulutusta täytyy vähentää) Reservituotteita on erilaisia, ne eroavat toisistaan mm. reagointiajan ja tarvittavan energiakapasiteetin osalta. Hitaimmat reservituotteet tarvitsevat aktivointia fingridin suunnasta ja ne ovat tyypillisesti muuta kuin akustoja, koska energiaa tarvitaan paljon.

Miten markkinoille pääsee?

Reservituotteita on monia, mutta kiinteistöihin tai kiinteistöjen tonteille asennetut akustot toimivat hienosti, koska akusto voi sekä lataa(eli ottaa sähköenergiaa verkosta) että purkaa(eli syöttää verkkoon) ja lisäksi akusto on nopea, jolloin se voi osallistua useille markkinoille. Reservitarjousten käytännön hoitaminen on merkittävä prosessi ja kullekin tarjoukselle on iso minimikapasiteetti, joten yksittäisen kiinteistön on mahdotonta osallistua markkinaan. Siksi isompi määrä kiinteistöakustoja liitetään virtuaalivoimalaksi. Me hoidamme tämän, osana akuston hankintaa.

Kuinka kannattavaa tämä on?

20 kilowatin teho vietynä reservimarkkinaan on tuottanut viimeisen vuoden aikana noin 4500 euroa, kun huomioidaan aggregointiin eli hallinnointiin liittyvä kulu. Se on 3 kertaa enemmän, kuin aivan ääritilanteessa optimistisesti arvioitu hyöty tuotannon siirrosta ja pörssisähkön ostamisen optimoinnista. Laskennallinen takaisinmaksuaika akusto-investoinnille on siis noin 4 vuotta.

Miten Solarvoima toteuttaa näitä?

Olemme tehneet tämän kiinteistön omistajan kannalta helpoksi. Hanki meiltä sopivan kokoinen(autamme mitoituksessa!) kiinteistöakusto. Luvitamme sen verkkoyhtiön kanssa ja viemme reservimarkkinaan niin että se on sinulle mahdollisimman vaivatonta. Huolehdimme reservin toiminnasta ja vastaamme että laitteisto toimii kuten pitää. Jos joku päivä haluat akustollasi tehdä jotain muuta(vaikka hyödyntää pörssisähkön kanssa), voit toki niin tehdä. Akustohan on sinun, joten toki myös reservituotot kuuluvat sinulle. Mutta, otamme pienen siivun siitä että reservituotot rullaavat vaivattomasti ja akusto toimii.

Puhelin: 040 744 2580
Sähköposti: asiakaspalvelu(at)solarvoima.fi
Käyntiosoite: Härkähaankuja 5, Vantaa