Kuukausi: tammikuu 2025

EU:n Repower – hankkeen myötä aurinkosähkön rakentamiseen tulee uutta kiirettä. Hanke on syntynyt Ukrainan sodan myötä ja sen perusidea on tehdä EU:sta energiaomavarainen. Käytännön ohjaava elementti on Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD – European Performance of Buildings Directive) ja sen päivitys. Olin EPBD:n kansallisen soveltamisen työryhmässä jäsenenä aiemmin työ- ja elinkeinoministeriössä, ja seuraan asiaa nyt eri näkökulmasta.

– EU määrää että Suomen on päivitettävä lainsäädäntö kesään 2026 mennessä.

– Heti edellytetään, että uudisrakentamisessa otetaan aurinkoenergia huomioon jo suunnitteluvaiheessa sekä verkkoonliittymisen tulee olla helppoa ja nopeaa.

– Käytännössä kaikkiin uusiin omakotitaloihin ja muihin asuinrakennuksiin on asennettava aurinkopaneelit, vuodesta 2029 alkaen.

– Uusia julkisia rakennuksia tämä koskee jo vuodesta 2026 alkaen!

– Kaikkiin yli 250 neliön julkisiin rakennuksiin on asennettava paneelit vuoteen 2030 mennessä. Tämä tulee olemaan iso kokonaisuus!

– Direktiivi koskee myös yksityisessä omistuksessa olevia ei-asuinrakennuksia: pinta-alaltaan yli 500 neliöiset on vuoden 2028 alusta varustettava aurinkovoimalalla, kun rakennuksessa tehdään perusparannustöitä, kattotöitä tai muuta merkittävää remonttia.

Toki, jos asentamatta jättämiselle on erittäin hyvä syy, ei tietenkään paneeleita ole pakko laittaa: esimerkiksi jos katolle ei vaan paista aurinko kunnolla, runsaiden varjostusten takia. Mutta käytännössä direktiivi koskee reilusti yli 90 prosenttia rakennuskannastamme.

Fiksu kiinteistön omistaja tai uutta suunnitteleva ottaa energiatehokkuusdirektiivin huomioon jo nyt.  Aurinkovoimalat ovat nyt kannattavuudeltaan parempia kuin koskaan: hinta per watti on alhainen, mutta samalla sähkön kokonaishinta on noussut uuteen ennätykseensä. Suunnittelu ja rakentaminen saattaa ruuhkautua lähempänä määräaikoja, ja hinnat voivat jopa nousta. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kartoitetaan tilanne hyvissä ajoin.

Janne Käpylehto
Tietokirjailija,
Kehitysjohtaja, Solarvoima Oy

Lisätietoja:
https://www.europarl.europa.eu/legislative-train/carriage/eu-solar-strategy/report?sid=7801 

Kotikäyttöön on asennettu jo esimerkiksi Ruotsissa turvallisesti kymmeniä tuhansia akustojärjestelmiä. Akustojen luotettavuus on erittäin hyvä: BMS eli ’battery management system’ eli akuston sisäinen valvonta huolehtii yksittäisen akkukennon tasolla, että lataus ja purku tapahtuu luotettavasti, ja se myös havaitsee vialliset kennot ja kytkee akuston pois päältä tarvittaessa. LFP eli litium-rautafosfaattiakkujen kemia, toiminnallisuus ja ominaisuudet pitkällä aikavälillä ovat hyvin tunnetut.

4 riskitilannetta ja miten ne on hoidettu:

1. Mekaaninen vaurio. Estetään asentamalla oikein, ja kiinteistöympäristössä ideana on, että akusto ei saa mekaanisia vaurioita samalla tavalla kuin vaikkapa sähköauton akusto kolaritilanteessa tai kännykän akku pudotessaan lattialle. Eli jo asennustapa estää tämän.
2. Valmistusvirhe kennossa. Akustojärjestelmä käy läpi kattavat testit sekä kennotasolla että koko akuston lopputestauksen yhteydessä. Näin ei välttämättä tehdä joidenkin ’edullisten’ kuluttajatuotteiden osalta (vaikkapa sähköpolkupyörä tai robotti-imuri), josta voi tulla käsitys litiumpohjaisten akkujen turvallisuusongelmista.
3. Akuston tai kennojen ylilataus. Ylilataaminen tai liian suuri jännite on kaikille akkukennoille hyvin vaarallista. Kiinteistöakuston BMS eli sisäinen valvonta huolehtii jatkuvasti, että akustoa ladataan ja puretaan oikein.
4. Oikosulku akuston sisällä tai ulkona. Oikosulku edellyttää mekaanisia vaurioita tai todella vakavaa asennusvirhettä, mutta silti BMS sekä sulakkeet varmistavat, että oikosulusta ei synny vakavia vaurioita.

Lisäksi asennuksen laatu on akustoissa erinomaisen tärkeää! Käytännössä se tarkoittaa seuraavaa:
1) akustovalmistajan asennusohjeiden noudattamista
2) standardien noudattamista
3) oikeanlaisia liittimiä
4) oikeanlaisia työkaluja, oikein käytettynä
5) laitteiden varmistettua yhteensopivuutta.