Varttinetotus | Sähköjärjestelmässämme tulee olla tuotantoa ja kulutusta jatkuvasti sama määrä, mutta aurinko- ja tuulivoiman tuotanto on sääriippuvaista. Aurinkovoimalasta saa parhaan hyödyn kun tuotannolla korvaa ostosähköä. Ostettaessa sähköenergiaa maksetaan energia, siirto, sähkövero ja alv mutta myytäessä tuotantoa saatava korvaus on käytännössä sähköenergian osuus vallitsevalla pörssihinnalla. Sähköä voi ostaa joko pörssihinnalla tai kiinteällä sopimuksella mutta ulos myyty menee käytännössä pörssihinnalla. Tästä johtuen, aurinkovoimala kannattaa mitoittaa sopivan kokoiseksi. Aivan pieniä verkkoon liitettyjä voimaloita ei juuri toteuteta, koska hinta asennettua kilowattia kohden muodostuu korkeaksi.
Jokaiselta tunnilta on jäänyt merkitykselliseksi vain yksi luku: ostettiinko vai myytiinkö sähköä. Tähän tulee nyt muutos: netotus tehdään vartin jaksoissa. Parasta sähkön pientuottajalle olisi tietenkin vuosinetotus jolloin kesän tuotantoa voisi käytännössä hyödyntää pakkaskaudella. Mutta tälläistä ei ole tulossa koska se olisi huomattava tukimekanismi.
Tunnista varttiin – siirtyminen ei ole kovin merkityksellinen asia. Ohessa muutos esitettynä graafisesti omakotitaloasennuksesta jossa katolla 8 kilowattia paneeleita. Tarkastelussa 15. huhtikuuta, jolloin aurinkovoimala on tuottanut 41 kilowattituntia ja kiinteistö on käyttänyt 30 kilowattituntia. Paneelit eivät ole aivan täsmälleen etelään eli voimala edustaa enemmänkin tyypillistä kuin optimaalista asennusta. Tässä laskelmassa tuntinetotuksella sähköä menee omaan käyttöön 14,6 kWh ja varttinetotuksella 14,1 kWh. Jos osto-myyntisähkön hintaerotus on 0,10 eur / kWh sellaisia päiviä jolloin tuotanto ylittää merkittävästi kulutuksen 250 kappaletta, on varttinetotukseen siirtymisen ero vuodessa pientuottajalle noin 12 euroa. Ei kovin merkityksellistä!
Tuotanto vaihtelee sään mukaan, mutta ei kovin nopeasti. Netotusjakson vaihtumisen vähäinen merkitys selittyy tällä. Lisäksi – tilanteissa joissa tuotanto ei ylitä kulutusta, ei netotusjaksolla ole merkitystä.
Tämän lisäksi sähkön hinta vaihtelee. Nyt jokaiselle 15 minuutin jaksolle hinta on sama yhden tunnin sisällä mutta tulevaisuudessa hinta vaihtelee 15 minuutin jaksoissa. Se mahdollistaa sähkön käyttäjille sekä tuottajille paremman markkinaehtoisen tasapainotuksen, joka käytännössä tarkoittaa että kulutukseen voi vielä tarkemmin valita edullisia tunteja. Koska hintaerot samalla lisääntyvät, varttitase tekee kiinteistöakuston taloudellisen kannattavuuden vielä hieman paremmaksi.
Sähkön myyminen energiayhtiölle ei ole täysin kannattamatonta. Ohessa aivan uusi tekemäni laskelma: pohjaksi sähkön tuntihinnat viimeisen vuoden ajalta ja kysymys kuuluu: kuinka paljon olisi saanut taloudellista hyötyä jos olisi ostanut akuston täyteen vuorokauden edullisimman tunnin aikana ja myynyt sähkön ulos kalleimman tunnin aikana? Huomattavaa on, että merkittävä hintaero kalleimman ja edullisimman tunnin välillä säilyy lähes koko vuoden, myös kesällä. Tämä johtuu meidän teollisuudesta, siksi päivällä sähkö on kalliimpaa. Tämä on toki pientuottajan kannalta hyvä asia. Laskelma on aurinkovoimalan kannalta yksinkertaistettu, voihan akuston ladata myös omalta katolta, jolloin siirtomaksua ei tule. Ero on viimeisen vuoden ajalta keskimäärin 0,102 eur / kWh, eli siirtomaksu huomioiden 10 kilowattitunnin akustolla taloudellinen hyöty olisi ollut noin 0,7 eur päivässä. Katolta ladattuna hieman enemmän. Kiinteistöakustolla saakin aurinkovoimalasta kaiken irti. Hinnat ovat laskeneet rajusti. Käyttämällä tyypillisen kokousta kiinteistöakustoa jopa ilman aurinkovoimalaa, laitteisto tuottaa 250 euroa vuodessa. Aurinkovoimalan kanssa lähestytään 350 euroa sekä tietenkin voimalasta saatava hyöty.
Janne Käpylehto
Tietokirjailija
Kehitysjohtaja, Solarvoima OY