Jopa Helsingin kantakaupungin kerrostaloyhtiöissä on viime aikoina siirrytty kaukolämmöstä maalämpöön – kustannussyistä. Olen jo vuosia tehnyt tarkkoja, tuntianalyysiin perustuvia kartoituksia kerrostalon aurinkosähköstä päätöksenteon pohjaksi, tilaajana on olliut mm. Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Lappeenrannan kaupunki sekä taloyhtiöt suoraan. Kiinnostus sekä aurinkosähköön että maalämpöön kasvaa kerrostaloyhtiöissä nopeasti ja teinkin juuri laskelmat aurinkosähkön käytettävyydestä kerrostaloyhtiössä – ja lisäksi vastaus kysymykseen: miten mitoitus muuttuu jos kaukolämpö vaihtuu maalämpöön?
Tarkastelun pohjana on tyypillinen 50:n huoneiston kerrostaloyhtiö, jossa on painovoimainen ilmanvaihto – kuten vanhemmassa rakennuskannassa on. Kiinteistösähköä menee vuodessa 25 megawattituntia, eli sähkölämmitteisen omakotitalon verran. Mikäli yhtiö vaihtaisi maalämpöön, nousisi kiinteistösähkön kulutus rajusti, 240:een megawattituntiin, koska maalämpö kuluttaa sähköä ja kulutus riippuu ulkolämpötilasta. Oheisessa kuvassa kiinteistösähkön vuosikulutusprofiili ennen ja jälkeen maalämpöön siirtymisen. Sekä kulutus että huipputeho noin 10-kertaistuu ja vuosiprofiilin muoto muuttuu voimakkaasti. Vuosiprofiilissa on vaaka-akselilla vuoden tunnit ja pystyakselilla keskiteho tunnille.
Lasketaan sähkön omakäyttöosuus tuntianalyysin kautta, eri kokoisille järjestelmille. Verkkoon syötetystä sähköenergiasta saa vain noin kolmasosan ostoenergian(energia, siirto, alv, vero) kustannuksesta. Järjestelmäkokoa optimoidaan kahdesta suunnasta: verkkoon myyminen on epäkannattavaa, mutta järjestelmäkokoa suurennettaessa hinta per asennettu kilowatti laskee, erityisesti alle 20 kilowatin järjestelmissä. Omakäyttöosuuksien laskemisen jälkeen eri kokoisille järjestelmille voidaankin laskea investoinnin sisäinen korko järjestelmäkoon funktiona. Tämä vastaa keskeiseen kysymykseen: Mikä on oikea järjestelmäkoko, jos valintakriteerinä on vain taloudellisuus?
Yhteenvetona tyypillisessä kerrostaloyhtiössä maalämpöön siirtyminen tarkoittaa:
– Aurinkovoimalan taloudellisin koko noin 3-kertaistuu
– Investoinnin sisäinen korko lähes tuplaantuu
– Kaukolämpöyhtiössä voidaan sähköntarpeesta tuottaa omalta katolta taloudellisesti neljännes, maalämpöyhtiössä alle 10 prosenttia, johtuen kulutusprofiilin muodosta
Maalämpö ja aurinkosähkö sopivat siis loistavasti yhteen. Jos taloyhtiössänne asia pohdituttaa, tilatkaa meiltä aurinkosähkökartoitus. Sen tuloksena on 15-sivuinen raportti joka sisältää tämän tyyppisen laskelman(toki teidän yhtiön toteutuneilla luvuilla) lisäksi mm. asennustapaselvityksen, havainnekuvat ja takaisinmaksulaskelman. Raportti sopii yhtiökokousmateriaalin liitteeksi, ja varmistaa että taloyhtiö voi tehdä investointipäätöksiä tarkkojen laskelmien perusteella.
Janne Käpylehto
Tietokirjailija, kehitysjohtaja,
Solarvoima OY
